Håkan Nesser, Pääsky, kissa, ruusu ja kuolema

Håkan Nesser, Pääsky, kissa, ruusu ja kuolema

.Tammi 2008.

Mikä murtaa miehen itsetunnon?

Håkan Nesserin vuonna 2008 suomeksi julkaistussa kirjassa Pääsky, kissa, ruusu ja kuolema mellastaa sarjamurhaaja. Hän on mies, jolla mitä ilmeisemmin on ongelmia itsetuntonsa kanssa. Hän ei kestä sitä, että naiset sanovat hänelle ei. Jonkin verran Nesser avaa miehen menneisyyttä, kotitaustaa ja etenkin suhdetta äitiin.
 

Ilmeisesti miehemme on yksinäisistä yksinäisin ja lisäksi hänen täytyy olla koko ajan varuillaan. Hän on tehnyt mitä on tehnyt, sormenjälkiä ei saa jäädä mihinkään, kukaan ei saa aavistaa. Vaikuttaa siltä, että murhaamisvietti on hänessä kuin tauti, kuin kohtaus, jota hän ei voi itsekään ennakoida. Hän ei voi olla ikään kuin kotonaan missään.
 

Tämä mies saattaa tosin pärjätä kauankin sellaisten naisten kanssa, jotka ovat vaikkapa yhteiskunnallisesti huomattavasti hänen alapuolellaan, jotka alistuvat täysin hänen valtaansa eivätkä vastustele häntä. Mutta heti kun vastustus iskee päälle, mies on kuin paniikissa. Kukaan ei saa päästä kertomaan eteen päin, että on sanonut hänelle ei.
 

Nesser kuvaa tapahtumia sekä tekijän, uhrien että poliisin kannalta. Pääroolissa on poliisi, joka yrittää nuppineulanpään kokoisista todistemuruista hahmottaa, kuka voisi olla tapahtumien taustalla. Jännitystä riittää tässä kirjassa, mutta pelkästään jännitys ei johda mihinkään. Olisin toivonut paljon enemmän syiden taustoittamista.
 

Miksi miehestä oli tullut tällainen? Millä tavalla me ihmiset tuhoamme toisemme, toistemme itsetunnon, toistemme mahdollisuuden normaaliin elämään? Eläkkeellä oleva poliisi Van Veeteren neuvoo nuorempia poliiseja olemaan hiljaa, kuuntelemaan. Varmaan tällaista kuuntelua olisi tarvinnut myös tämän kirjan murhaaja.
 

Ritva Sorvali 
 

Ritva Sorvali

Vastaa