13 Jou 2007

Ilkka Remes, Karjalan lunnaat (WSOY 1998)

Julkaissut Ritva Sorvali

 

Jos haluat valaista, sinun on kestettävä palaminen 

Ilkka Remeksen rikosromaani Karjalan lunnaat on sijoitettu aivan nykyaikaan, ja siinä matkustetaan pitkin ja poikin maailmaa. Romaanissa pohditaan Yhdysvaltain ajamaa Naton laajenemista Pohjois-Eurooppaan, Venäjän suhtautumista tuohon laajenemiseen ja yhden suomalaisen naisen projektia saada Karjala takaisin Suomelle.

Romaani alkaa keskiviikkona ja päättyy sunnuntaina. Helsingissä on korkean tason konferenssi, johon ovat tulleet muun muassa Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit. Suomen presidentti Koskiluoma on isäntänä. Romaanin sankaritar Maria työskentelee presidenttien hotellin tiskaajana. Hän on pyrkinyt tiskaajaksi juuri tähän hotelliin ja juuri tietystä syystä.

Maria haluaa Karjalan takaisin Suomelle ja toimii yhdessä venäläisten terroristien kanssa. Venäläiset haluavat vain estää Naton laajenemisen, mutta Marialla on tuon hankkeen ohella oma salainen projektinsa. Maria saa hoitaakseen venäläisten iskun konkreettisen osuuden, eli hänen tehtävänään on keittiön kautta tartuttaa presidentteihin tauti, joka tappaa nämä hiljaa hivuttamalla sunnuntaihin mennessä elleivät saa vasta-ainetta. Vasta-ainetta on vain Marian hallussa. Presidentit saavat keskiviikkona tiedon tartunnastaan ja sunnuntaihin asti heillä on aikaa pohtia, miten suhtautua Naton laajenemiseen ja Karjalan Suomelle palauttamiseen. Presidenttejä kiristetään.

 

Marian nuoruus Afrikassa

Romaani seurailee välillä Marian toimia tuolla viikolla muun muassa Marian tapaamia ihmisiä, välillä presidenttien tilan heikentymistä, välillä venäläisten terroristien puuhailuja, poliisia, Marian taustaa, lapsuutta, nuoruutta, Marian isää. Tässäkin romaanissa ihmisiä kidnapataan ja näiden omaisia kiristetään elleivät suostu kidnappaajien asettamiin ehtoihin.

Takautuman omaisesti käydään läpi Marian taustaa. Marian isä oli karjalainen Onni Mankki, joka jatkosodan jälkeen lähti töihin lähetysasemalle Afrikkaan. Maria on syntynyt ja kasvanut aikuiseksi Afrikassa. Siellä Isä kertoi hänelle kauniista Karjalasta. Isä ei voinut koskaan unohtaa lapsuutensa kotia eikä antaa anteeksi venäläiselle valloittajalle. Niinpä isä ei voinut ymmärtää tytärtään, joka nuoruuden innolla ryhtyi yhteistyöhön venäläisten kanssa Afrikan vapauttamiseksi rotusorrosta. Isä pakeni kuolemaan ja jätti tyttärelleen perinnöksi elinikäisen syyllisyyden.

Marian äiti oli amerikkalainen ja isän kuoleman jälkeen Maria lähti Yhdysvaltoihin. Siellä hän pääsi ulkoministeriön sissikoulutukseen, jossa häntä opetettiin sekä hyökkäämään että puolustautumaan. Mariasta kehkeytyi eräänlainen kaksoisagentti, joka vain itse tiesi mikä hän oikein oli naisiaan. Hän oli yksinäinen susi, joka ei voinut edes miehelleen kertoa tekemisistään. Hän vaihtoi nimeään, identiteettiään ja kansalaisuuttaan aina tarpeen mukaan. Hänellä oli matkatavaroissaan samanaikaisesti useita passeja.

Nyt Maria haluaa maksaa velkansa isälleen. Isän haave oli Karjalan palauttaminen, ja vaikka isä nyt on jo kuollut, niin Maria haluaa toteuttaa isän unelman. Tätä tarkoitusta varten hän lyöttäytyy yksiin venäläisten terroristien kanssa. Nämä puolestaan tuntevat Marian jo Afrikan ajoilta ja päättävät käyttää häntä hyväkseen.

 

Viestintätekniikka hallussa

Kun Yhdysvaltain presidenttikin on kuolemaisillaan, niin sen ymmärtää, että iso remmi pannaan pyörimään syyllisen selvittämiseksi. Puhelujen salakuuntelu ja jäljittäminen saa tehdasmaiset mittasuhteet. Näyttää siltä, että jopa kännykkäpuhelut voidaan jäljittää ja saada selville, kuka on puhunut kenellekin mitäkin ja mistäkin. Kun tietty määrä puheluita on jäljitetty, niin niissä olevia tietoja ajetaan ristiin rastiin keskenään, jotta tuosta tuloksesta seulaantuisi esiin jotain oleellista.

Jollain tavalla tuntuu, että Remeksen kirjan näyttämönä on koko maailma. Lentokoneella lennetään tämän tästä Atlantin yli, iltakoneessa sinne ja aamukoneessa tänne. Suomen sisällä on tietenkin pieni asia viilettää Helsingin ja Lapin väliä ja kun ottaa vielä huomioon Marian Afrikka-kytkennät, niin melko laajalti romaanissa vaelletaan. Lopussa on taas tiukka takaa-ajo ja sen erilaiset vaiheet.

 

Yhden naisen talvisota

Marian taistelu Karjalasta kestää keskiviikosta sunnuntaihin. Se on yhden naisen sotaa, jota hän käy tavallaan koko maailmaa vastaan. Hän pakoilee kaikkia, vaihtaa nimeään ja paikkaansa. Myös hanketoverit, venäläiset terroristit ovat hänen kimpussaan, sillä Marialla ei ole heille enää käyttöä. Hän on hyödytön, suorastaan vaarallinen elävänä.

Ilkka Remes on kirjailijana todellinen huimapää. Hän antaa sankarilleen tehtävän, joka ensi kuulemalta tuntuu aivan mahdottomalta, mutta asian edetessä siihen tottuu. Miksei tosiaankin suomalainen nainen voisi vaikuttaa maailman historiaan? Eihän sitä missään ole kielletty tekemästä. Niinpä Maria yrittää mahdotonta, ja hän tekee sen isänsä tähden.

Mutta tuon kaiken hinta on kova. Ikään kuin se olisi naiselle vielä kovempi kuin miehelle. Mutta Ilkka Remes on tehnyt melkoisen valinnan, kun hän on valinnut tällaiseen romaaniin naissankarin.

Ilkka Remeksen teosten saatavuus Kymenlaakson kirjastoissa.

julkaistu Kaupunkilehti Seiskassa keväällä 1998

 

Ritvan dekkariarvostelut: