13 Jou 2007

Ilkka Remes, Pääkallokehrääjä (WSOY 1997)

Julkaissut Ritva Sorvali

Poliittinen rikosromaani liikkuu pitkin Eurooppaa

Ilkka Remeksen ensimmäinen rikosromaani Pääkallokehrääjä on sijoitettu tavallaan kuviteltuun todellisuuteen. Sehän on sijoitettu Neuvostoliiton miehittämään Suomeen ja vuoteen 1986. Romaanin todellisuudessa Suomi on ollut Neuvostoliiton miehittämä vuodesta 1944 ja kuulunut siis itäblokkiin.

Pääkallokehrääjä kuvaa syksyä 1986, jolloin joukko Suomen itsenäisyydestä haaveilevia aktivisteja päättää saada Neuvostoliiton vetämään joukkonsa Suomesta. Remes on kehitellyt tapahtumaryppään, jonka toteuduttua vaikuttaa uskottavalta, että suurvalta suostuisi vetämään joukkonsa. Aktivistien hanke on nimeltään Pääkallokehrääjä.

Uutta tekniikkaa esitellään runsaasti, sillä aktivistit aikovat saada Moskovan polvilleen uhkaamalla sitä varastamillaan atomipommeilla. Ydinpelote onkin ajankohtainen syksyllä 1986, onhan saman vuoden keväällä tapahtunut Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus. Aktivistien ongelmaksi nousee kuitenkin se, miten pommit saadaan laukeamaan. Englannista löytyy kuitenkin asian osaavia fyysikkoja, jotka kidnapataan ja pakotetaan selvittämään pommien laukaisumekanismi.

Aktivistit toimivat paitsi Suomessa myös Ruotsissa, Englannissa, Sveitsissä, Saksassa ja Neuvostoliitossakin. Maasta toiseen siirrytään milloin milläkin kulkuvälineellä, lentokoneella, helikopterilla, junalla, autolla, moottoriveneellä, kumiveneellä. Kiperin rajanylitys syntyy, kun pari aktivistia joutuu pakenemaan Suomesta Ruotsiin roikkuen köyden päässä moottoriveneen perässä.

Remes kuljettaa lukijaa yhteiskunnan kaikissa kerroksissa. Juuri kun on oltu ties missä murjussa, astutaan Neuvostoliiton tai Yhdysvaltain presidentin hotellisviittiin tai seurataan heitä tietyssä konferenssissa. Romaanissa liikutaan sekä politiikan että tekniikan huipulla, englantilaisessa maalaiskartanossa, Helsingin Kallion kaupunginosan pihamiljöössä, Vekarajärven varuskunnassa, sekä lännen että idän tiedotuskeskuksissa, Kouvolan seudulla Korian asuntoalueella ym.

Melko vähän kuvataan sitä, miltä sosialistinen Suomi näyttää. Se tuntuu kuitenkin tiukkoina passintarkastuksina rajoilla, ulkomaanmatkustuksen rajoituksina ja tavaroiden puutteena. Jo Ruotsissa ollaan kuin ihmemaassa, siellä on kaikkea. Se tuntuu myös pelkona ilmiantajista, vaikuttaa siltä että kansalaiset vakoilevat toinen toisiaan.

Pääkallokehrääjän suunnittelija Heikki Ervasti miettii tykönään kuin Dostojevksin Raskolnikov, että onko hänellä oikeutta leikkiä Jumalaa? Pyhittääkö tarkoitus keinot? Sillä ilman uhreja ei tämäkään projekti onnistu. Sisäpiiriläiset ovat sopineetkin, että jos he jäävät kiinni, niin itsemurha on järkevin ratkaisu.

Pääkallokehrääjä on suomalainen rikosromaani, joka liikkuu sulavan tuntuisesti myös maailmalla. Aihe on mitä kiinnostavin ja jännitys tihentyy lopussa. Jossain jännitysyön vaiheessa, juuri kun Helmut Kohl syö A4-kokoisia viinereitään hallitusbunkkerissaan, niin Heikki Ervasti pörrää helikopterissa Munchenin yllä ja soittaa suoraa puhelua Yhdysvaltain presidentille kysyäkseen, että mitä tekisi salkussaan olevalle ydinpommille? Tällä tavalla suomalaisessa rikosromaanissa.

Ilkka Remeksen teosten saatavuus Kymenlaakson kirjastoissa.

julkaistu Kaupunkilehti Seiskassa

 

Ritvan dekkariarvostelut: