11 Tou 2008

Taavi Soininvaara, Jumalten sota. Tammi 2007

Julkaissut Ritva Sorvali

Onko Soininvaara sodan vai rauhan asialla?

Taavi Soininvaara käsittelee uusimmassa romaanissaan muslimien ja kristittyjen välien kiristymistä äärimmilleen, sodan partaalle. Tähän pisteeseen ajaudutaan, kun länsivaltojen johtajien allekirjoittama salainen pöytäkirja joutuu muslimien käsiin. Tuossa pöytäkirjassa lännen johtajat lupaavat toisilleen estää kaikin tavoin tiettyjen muslimivaltioiden taloudellisen ja etenkin aseteknisen kehityksen.

Kirjassa on linkki myös Suomeen, sillä suomalainen Elina Laine on naimisissa muslimin kanssa. Kun Elinan mies murhataan, joutuu Elinankin maailman huomion valokeilaan. Juuri hänellä uskotaan nyt olevan tuo salainen pöytäkirja, jota ei missään nimessä saa päästää joutumaan muslimeille. Suomen Supo joutuu Arto Ratamon johdolla vuoroin metsästämään vuoroin suojelemaan Elina Lainetta.

Erityisen kovapintaisena Soininvaara kuvaa Englannin tiedustelupalvelun. Se tuntuu olevan oikea teloituskomppania. Ennen teloituksia se saattaa tosin joskus harrastaa tietojen hankkimista kiduttamalla. Tiedustelupalvelun tekoset luonnollisesti naamioidaan näyttämään huumehörhöjen tekemiltä.

Mitä tulee Soininvaaran kuvaamiin muslimeihin, en oikein jaksa uskoa, että he vain odottaisivat päivää päästä hyökkäämään länsivaltojen kimppuun. Enkä kiihkomieliä on siellä niin kuin täälläkin, mutta eiköhän pääosa kaikista ihmisistä halua vain elää rauhassa elämäänsä, tehdä työtään ja kasvattaa lapsiaan.

Soininvaara luo kuitenkin ovelasti jännitystä ja yllättää lukijan aina uudella käänteellä. Vasta aivan viime sivuilla selviää, kuka oikein on ollut kaiken takana ja mitä hän on halunnut. Sitä ennen on esitelty useammankin henkilön tai tahon pyrkimyksiä ja haluja nostaa joko omaa asemaansa tai kansansa asemaa.

Naiset tuntuvat johtavan menoa monessa paikassa. Englannin teloituskomppaniaa johtaa nainen. Ja tuntuu, että Supon tutkijan Arto Ratamon avovaimo Riitta johtaa Ratamoa. Vai onko Riitta hieman yksinkertainen, kun hän ei tajua, että jatkuvassa hengenvaarassa oleva mies ei voi toimia hänen juoksupoikanaan, niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Kaikesta irrallaan tuntuu olevan rekkakuski Huotarin tarina, jossa siinäkin on nainen takapiruna. Huotari on ahdingossa lainojensa kanssa, ja vaimo valittaa kotona ja lopulta muuttaa lasten kanssa pois ja hakee eroa. Soininvaara laittaa lopussa naisten höykyyttämät Huotarin ja Arto Ratamon kohtaamaan toisensa maantiellä kohtalokkaalla tavalla.

Kirjan nimi on Jumalten sota. Mitä mahtavat olla ne jumalat, joita Soininvaara tarkoittaa? Kirjaa lukiessa tuntui nimittäin siltä, että sotaan valmistuvilla osapuolilla ei ollut mitään tekemistä minkään jumalallisuuden kanssa vaan kummankin tahon ainoa tavoite oli nitistää toinen ja nostaa omaa mahtiaan. Toivottavasti maailman johtajilla oikeassa elämässä on muitakin tavoitteita.

Ritvan dekkariarvostelut: