2 Hei 2008

Reijo Mäki, Pimeyden tango. Otava 1997

Julkaissut Ritva Sorvali

Jospa Mäki olisi keskittynyt enemmän tangolaulajaan

Pimeyden tango alkaa lupaavasti tangon tanssimisella. Reijo Mäen yksityisetsivä Jussi Vares on taas erään aviomiehen asialla eli varjostamassa syrjähyppäilevää vaimoa. Niinpä varjostettava vaimo pian liukuukin partnerinsa kanssa tangon pyörteisiin.

Vaimon partneri Risto Rautanen on kaikin puolin kiinnostava romaanihenkilö. Hän on ollut monessa mukana, nyt viimeksi naisten naurattajana ja saarnamiehenä. Senpä takia onkin harmi, että hän jää tässä kirjassa näin pieneen sivurooliin. Lupaavan alun jälkeen häntä ei paljon nähdäkään.

 

Kolmisenkymmentä henkilöä

Näin käy tosin monelle muullekin Pimeyden tangon henkilölle, he vain vilahtavat kirjan sivuilla ja häipyvät sitten saman tien. Eli nähdäkseni kirjassa on liikaa henkilöitä ja samalla liikaa erilaisia asioita. Mikä loppujen lopuksi lieneekään pääasia.

 

Senhän pitäisi ilmeisesti olla tangolaulajan murha, mutta vähintään yhtä suureksi aiheeksi kohoaa Jussi Vareksen kohtalo, sillä monella suunnalla viritellään surmansilmukkaa hänen varalleen. Niinpä lopussa räjähtävä ketjureaktion omainen kuolemanrypäs onkin etukäteen hyvin perusteltu.

 

Vaikka kirjan loppuratkaisu on kaikessa mahdottomuudessaan hyvin perusteltu, niin jollain tavalla kokonaisuus kärsii siitä, että henkilöitä on näin paljon. Ainakin 30 henkilöä tulee jollain lailla kuvatuiksi. Näiden joukossa on vankikarkureita, erilaisia pikkurikollisia, liikemiehiä, laulajia ja soittajia, entisiä missejä, toimittajia, poliiseja ym.

 

Henkilöitä olisi voinut reilusti karsia ja samalla olisi voinut tarkentaa kieltä. Jonkinlainen hutilointi kielen suhteen tuli mieleen sen takia, että paikka paikoin Mäen kieli on todella notkeaa ja ilmaisurikasta. Mutta toisaalle oli taas jäänyt kuluneita sanontoja, joiden karsiminen olisi parantanut kokonaisuutta.

 

Kouvolan tytöt Turun yössä

 

Kouvolalaisittain mielenkiintoinen jakso tässä kirjassa on Liikeliiton seminaarin illanvietto Suomen Turussa. Sinne on hankkiutunut muun muassa kaksi vaatemyyjää Kouvolasta, Maikki ja Lissu. Kouvolan tytöt viettävät etsivä Vareksen ja pastori Alasen kanssa ikimuistoisia hetkiä Turun yössä. Jollain tavalla nämä naishahmot muistuttavat Kummelien esittämää naisparikkia. ”Tyttöjen kesken” kikatellaan sisäpiirin juttuja ja illan ja paukkujen myötä tytöt riehaaantuvat yhä estottomammiksi. Kunnia siinä saattaa jonkun mielestä mennä, mutta maine sitä vastoin kasvaa.

 

Reijo Mäki on selvästi ns. mieskirjailija. Hänen maailmansa on jollain tavoin korostetun, yksioikoisen miehinen, toiminnallinen. Esimerkiksi petetty aviomies ei näe ratkaisukseen muuta kuin suoran toiminnan ja samanlaisina miesmäisen päällekäypinä Mäki kuvaa myös naiset.

Ritvan dekkariarvostelut: