15 Jou 2010

Juhan Paju, Haapsalun saunamurhat ,1992 ja Kuolema Susiluodolla, 1994.

Julkaissut Ritva Sorvali

Leppoisaa elämää Haapsalun murhamysteereissä
Juhan Paju, Haapsalun saunamurhat ,1992 ja Kuolema Susiluodolla, 1994.
 

Viron länsirannikolla on Haapsalun pieni kaupunki. Sinne Juhan Paju on sijoittanut virolaisdekkarinsa.  Ilmeisesti kirjoissa eletään hieman aikaisempaa aikaa kuin 1990-lukua, sillä niissä ei puhuta Viron itsenäistymisestä eikä muustakaan murroksesta.
 

Haapsalussa vaikuttaa poliisimajuri Toivo Kivistik, joka hieman salapoliisin tyyliin tutkii sattuneita tapauksia. Esimerkiksi saunamurhissa Kivistik juopottelee tutkittavien kanssa ja muutenkin elää hyvin lähellä kansaansa.  Kivistik on aluksi poikamies, mutta vakibaarin tarjoilija on iskenyt häneen silmänsä, joten vapaus taitaa olla pian mennyttä.
 

Haapsalun kansa viettää Pajun mukaan rauhallista ja leppoisaa elämää. Keskiössä ovat lähibaarien vakioasiakkaat, jotka aloittavat ryyppäämisen heti kun silmänsä avaavat ja lopettavat sen siirtyessään unen avulla muihin maailmoihin. Tämän joukkion sisällä tapahtuvat myös saunamurhat, sillä aina jossain illan vaiheessa siirrytään tietyn saunan tiloihin jatkoille.
 

Juhan Paju kuvaa läheltä joitakin henkilöitään ja etenkin näiden elämänpiiriä. Sivulauseissa ja ehkä paremminkin lauseiden välissä hän kuvaa yhteiskuntaa, jossa esimerkiksi lahjus sopivalla tavalla sujautettuna edesauttaa asioiden etenemistä virkaportaissa. Byrokratiassa asiat ovat niin kuin ne saadaan näyttämään tai niiden halutaan näkyvän.
 

Kuolema Susiluodolla –kirjassa ollaan puolet ajasta Haapsalun edustalla olevalla pienellä saarella, johon on rakennettu mielisairaala. Siellä säilytetään myös murhien tekijöitä, jotka on todettu mieleltään järkkyneiksi. Sekä hoidettavat että hoitajat ja lääkärit ovat ikään kuin eristyksissä muusta maailmasta. Mielisairaalassakin alkaa tapahtua kummia, ihmisiä kuolee.
 

Tässä kirjassa sivutaan jonkin verran Viron mielisairaanhoitokäytänteitä, hoitajien erilaisia tapoja viihtyä syrjäisessä paikassa ja byrokratian kiertämistä. Kaksinkertainen kirjanpito, kantelut ja lahjukset ovat usein toistuvia puheenaiheita.  Esimerkiksi laitoksen kirjanpitoa pidetään monella tasolla, kaikkia rahavirtoja ei merkitä mihinkään ja nekin jotka merkitään, merkitään useammalla tavalla.
 

Kirjassa on oikein oppitunti esimerkiksi kantelun tekemisestä. Se pitää tehdä taiten ja toistaa satoja kertoja, jotta voisi kuvitellakaan että se johonkin johtaisi. Sitkeällä puurtamisella saattaa kuitenkin puskea itsensä byrokratian läpi.
 

Juhan Pajun kirjoja lukiessa tulee mieleen esimerkiksi Anton Tsehov tai Nikolai Gogol. Pajukin kirjoittaa salaviisaasti ikään kuin tavallisista arkisista asioista, mutta niiden takana, alla ja päällä on muitakin viestejä. Paju myös rakastaa henkilöitään. On suorastaan rattoisaa istuskella heidän kanssaan Haapsalun juottoloissa, sillä hekin viihtyvät siellä ja näyttävät nauttivan elämästään. 
Ritva Sorvali

Ritvan dekkariarvostelut: