arvostelut

16 Kes 2014

Mummot painelevat pitkin Helsinkiä

Minna Lindgren, Kuolema Ehtoolehdossa. Teos 2013.

Kuolema Ehtoolehdossa kuvaa helsinkiläistä vanhustentaloa, jossa yli 90-vuotiaat mummot järjestelevät asioita. He kokevat pitkälti, että vanhusten hoito on ensisijaisesti rahastusta, valvontaa ja lääkintää. Jos joku vanhus avaa suunsa vaatiakseen muutosta johonkin, pian hänet lääkitään tokkuraiseen kuntoon ja kärrätään dementiaosastolle.

Ritvan dekkariarvostelut: 
25 Tou 2014

Suomalaissiirtolaiset turvaavat toisiinsa Australiassa

Seppo Jokinen, Mustat sydämet. CrimeTime 2014.

Mustissa sydämissä komisario Koskinen tutkii katoamisia ja muita rikoksia Australiassa, jonne hän poliisikavereineen on ajautunut juoksemaan maratonia. Siellä juoksun aikana suomalaispoliisit keksitään tutkimaan rikoksia. Poliisi on kuin lääkäri, kun apua pyydetään, sitä ei voi kieltää vaikka kuinka olisi lomalla.

Ritvan dekkariarvostelut: 
24 Hel 2014

Lahden pohjantähti on syttynyt

Timo Sandberg, Mustamäki. Karisto 2013.

Kirjailija Timo Sandberg voitti Suomen dekkariseuran johtolankapalkinnon mainiolla jännitysromaanillaan Mustamäki. Mustamäki sijoittuu 1920-luvun alkupuolen Lahteen. Kirjaa lukiessa tulivat monta kertaa mieleen Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla –trilogian ne osat, joissa kuvataan kansalaissodan jälkeistä jännitteistä aikaa Pentinkulmalla. Nyt jännitetään hieman etelämpänä, Lahdessa.

Ritvan dekkariarvostelut: 
24 Hel 2014

Pohdiskelua tutkijoiden moraalista

Sirpa Tabet, Kaikki kaupan. Crime Time 2013.

Sirpa Tabet on tarttunut seitsemän vuoden tauon jälkeen isoon aiheeseen, tutkimusten luotettavuuteen tai ostettavuuteen. Kirjan keskeisimmät henkilöt ovat joko tutkijoita tai eläinlääkäreitä, ja yhtenä aiheena ovat epämääräisesti kuolleet eläimet. Tosin ihmisiäkin kuolee tapahtumien tiimellyksessä.

Ritvan dekkariarvostelut: 
31 Jou 2013

Elävä dekkari 1400-luvun Firenzestä

Pekka Matilainen, Kupoli. Atena 2013.

Kupoli tarjoaa elävän välähdyksen vuoden 1423 Firenzestä. Tuolloin rakennettiin kaupungin tuomiokirkon kupolia, mistä johtunee kirjan nimi. Matilainen kuvaa tarkasti sekä paikkoja että ihmisiä, kaupungin lisäksi myös lähistön kylät äänineen ja hajuineen levittäytyvät lukijan eteen. Ihmiset elävät elämäänsä töineen, vaatteineen, ilmeineen ja eleineen. Syödään ja juodaan, yhdessä ja erikseen, kodeissa ja tavernoissa.

Ritvan dekkariarvostelut: 
31 Jou 2013

Johtolankojen etsintää nettimaailmassa

Pasi Luhtaniemi, Sokea piste. Atena 2013.

Sokea piste kertoo verkkosivuyhtiöstä, alan patenteista, hakkeroinnista, keskustelupalstoista eli kaiken kaikkiaan uusmediamaailmasta. Tämä aihepiiri saattaa aiheuttaa joillekin lukijoille sen sokean pisteen, jonka takia kirjaa voi olla vaikea seurata. Mutta vaikka pyöritään paljon nettiavaruuksissa, henkilöt ovat kuitenkin pääasiassa lihaa ja verta, he syövät ja juovat kuten me tavalliset pulliaisetkin.

Ritvan dekkariarvostelut: 
31 Jou 2013

Maahanmuutto hiertää poliisiasemallakin

Kati Hiekkapelto, Kolibri. Otava 2013.

Kolibrissa kulkee rinnakkain kaksi tarinaa, lenkkipolkumurhat ja kurdityttö Dijarin tapaus. Dijarin tapaus on huomattavasti kiinnostavampi ja uskottavampi kuin lenkkipolkumurhat. Kokonaisuuden kannalta olisikin ehkä ollut parempi, jos kirjailija olisi keskittynyt enemmän kurditytön tarinaan. Lenkkipolkumurhat on ikään kuin päälle liimattu koko kirjaan eikä niihin ollut tarjolla edes kunnon motiivia.

Ritvan dekkariarvostelut: 
31 Jou 2013

Murhia laskettelukeskuksessa

Milla Ollikainen, Veripailakat. Like 2013.

Veripailakat kuvaa Ylläksen laskettelukeskusta, jossa heti alussa tapahtuu murha ja sittemmin vielä toinenkin. Pääosin ollaan Ylläksellä, jonkin aikaa kuitenkin noin sadan kilometrin päässä olevassa pienessä kylässä ja myös Helsingissä. Poliisit ja tiedotusvälineet hääräävät murhatutkinnan kimpussa.

Ritvan dekkariarvostelut: 
15 Jou 2013

Tiivistelmä pahuutta

Marko Kilpi, Kuolematon. Gummerus 2013.

Marko Kilven uusimman dekkarin nimi on Kuolematon. Varmaan joku lukija saattaa ihmetellä nimeä, sillä kirjassa kuolee aika moni ihminen. Silti nimeen on useampiakin syitä. Näistä osa on suorastaan kauhistuttavia, mutta on jotain myönteistäkin kuolematonta. Meillä kaikilla pitäisi olla jotain sellaista.

Ritvan dekkariarvostelut: 

Sivut

Tilaa syöte RSS - arvostelut