arvostelut

12 Tou 2008

Miksi tyttöjä ei kukaan kaipaa?

Kuoleman kirkko sijoittuu Helsinkiin. Nuoren kauniin naisen ruumis tuodaan yön tiimellyksessä lähellä poliisilaitosta olevaan rappukäytävään. Siitä lehdenjakaja hänet löytää ja tekee hälytyksen.

Myöhemmin katoaa toinenkin nuori nainen. Poliisi ihmettelee, miksi kumpaakaan nuorta naista ei kukaan ilmoita kadonneeksi? Nuorempi on kuitenkin vasta aikuisuuden kynnyksellä, joten luulisi ainakin vanhempien olevan huolissaan.

Ritvan dekkariarvostelut: 
12 Tou 2008

Eppu Nuotio, Kosto. Otava 2007

Julkaissut Ritva Sorvali

Kun tosi-tv on liian tosi

Eppu Nuotio jatkaa toisessa dekkarissaan edellisen eli Mustan henkilöillä. Musta toimittaja Pii on pääroolissa, ylen muu edellisestä kirjasta tuttu toimituskunta pyörii sekin jonkin verran kuvioissa mukana. Poliisikomisario Juha Heino johtaa edelleen paikallista poliisia.

Ritvan dekkariarvostelut: 
12 Tou 2008

Eppu Nuotio, Musta. Otava 2006

Julkaissut Ritva Sorvali

Toimittaja-Pii pelon kahleissa

Eppu Nuotion kirjassa on musta tv-toimittaja. Toimittaja on vienyt naamansa myös ruutuun, mikä on aiheuttanut pahennusta tietyissä piireissä. Niinpä toimittajaa on alettu kammeta pois toimituksesta. Toimitus on saanut uhkauksia, painostusta. Kirjan alkaessa musta toimittaja Pii on siirretty maakuntatoimitukseen.

Ritvan dekkariarvostelut: 
12 Tou 2008

Käpylän naiset murhakeskiössä

Käpylän tähdet kertoo Helsingin Käpylästä syksyltä 1957. Hautamäen edellisen Murha Käpylässä –kirjan henkilöt, rikosetsivä Väänänen, komisario Rehn ja tohtori Blomqvist selvittelevät taas murhamysteerioita. Tällä kertaa uhreja ovat naiset ja suuri osa selvityksistäkin onnistuu naisten voimin.

Ritvan dekkariarvostelut: 
12 Tou 2008

Kuka sävelsi ja mitä Nodin maassa?

Nodin maa alkaa kuten tyypillinen dekkari. Kirjan alkupuolella nuori mies putoaa kerrostalon parvekkeelta ja kuolee. Mutta mielestäni tuo putoaminen olisi pitänyt sijoittaa aivan alkuun?

Nyt nimittäin joku kiireisempi lukija saattaa jättää kirjan kesken, kun ei jaksa kahlata alun kymmentä teoreettista sivua ennen kuin alkaa tapahtua. Nuo alun sivut ovat tärkeitä, mutta ne olisi voinut sijoittaa hieman myöhemmäksi.

Ritvan dekkariarvostelut: 
12 Tou 2008

Sakari Vainikka, Sardes. Pilot 2005

Julkaissut Ritva Sorvali

Papin vaimon suvun karmea salaisuus

Sakari Vainikka kertoo Sardes-kirjassaan papista, joka ajautuu rikoksen poluille. Vaimo on ottanut avioeron ja Johan-pappi totuttelee yksin oloon. Vaimon taustasta paljastuu monenlaista, ehkä liiankin monenlaista näin pienen kirjan aineistoksi, mutta Vainikka kirjoittaa tästä kaikesta kiinnostavasti.

Kun päähenkilö on pappi, kirjassa tietenkin pohditaan ihmisen osaa ja ongelmia. Papin rooli vaatii tietynlaista roolia, tietynlaista elämää, mutta toisaalta papin rooli on myös vapauttava.

Ritvan dekkariarvostelut: 
12 Tou 2008

Haatajalla liikaa henkilöitä

Haatajan viimeisimmässä kirjassa on sekava joukko ihmisiä, jotka eivät välttämättä liity millään lailla toisiinsa. Komisarioi Tammelin on jäämässä eläkkeelle, joten Haatajan vanha tuttu poliisijoukkio on hajoamassa.

Enimmäkseen liikutaan Helsingin lähiöissä ja Vantaan puolellakin. Oikeastaan juttujen selvittämisen yhdeksi ongelmaksi nouseekin se, että poliisien valtuudet loppuvat kuntarajalla. Jos jokin talo on Vantaan puolella, niin Helsingin poliisilla ei oikein ole sinne asiaa tai päinvastoin.

Ritvan dekkariarvostelut: 
11 Tou 2008

Poliisit Kalevalan mailla Sammon jäljillä


Mikko Karpin esikoisdekkari on lähes 700-sivuinen. Kyseessä on varmaan dekkarilajityypin ennätys. Kun kirjan on lukenut, huomaakin että siinä on oikeastaan kaksi erillistä kirjaa. Siinä on normaalin oloinen poliisidekkari ja sen keskellä pitkä matka suomalaiseen mytologiaan.

 

Ritvan dekkariarvostelut: 

Sivut

Tilaa syöte RSS - arvostelut