Jokinen, Seppo

Taistelu leivästä ja kulttuurimiljööstä

Huumenuoret Tampereen kylmillä kaduilla

Piripolkka kuvaa huumenuoria Tampereella. On talvi ja nuoret värjöttelevät katujen kulmissa ja odottavat kauppiasta. Rahaa menee yhä enemmän, otteet kovenevat. Huumelainat kasvavat korkoa korolle ja perintäkeinot raaistuvat. Tulevaisuus on toivoton.

Tietokone rikoksenteon välineenä

Seppo Jokisen toinen rikosromaani kuvaa murhaa tietokonemaailmassa. Ruumis löydetään kirjaimellisesti tietokoneen äärestä.

Seppo Jokisen kuudennen dekkarin tapahtumat on sijoitettu tamperelaiseen vammaisten palvelutaloon. Tietenkin osa ajasta ollaan Sorilla eli Tampereen poliisissa, mutta kun poliisit sieltä lähtevät, he suunnistavat Hukantupa-nimiseen palvelutaloon.

Seppo Jokisen kolmas dekkari kuvaa hieman epäonnista pankkiryöstäjää ja ryöstön tutkijoita. Komisario Sakari Koskinen saa poliisilaitoksen kuntosaliin tiedon, että ryöstö on tapahtunut ja ryhtyy punnertautumaan yläkertaan. Pian hän kaivaakin jo korvaansa takakenossa tuolissaan, jalat pöydällä.

Seppo Jokisen uusin dekkari Vilpittömässä mielessä on hyvä ja tärkeä kirja. Se kertoo siitä, mitä hylätty, torjuttu ja mitätöity ihminen saa aikaan. Kirja kertoo siitäkin, miten me kaikki olemme vastuussa toisistamme. Me olemme veljemme ja kaikkien muidenkin elämäämme sivuavien ihmisten vartijoita.

Seppo Jokisen viimeisimmässä kirjassa ”Suurta pahaa” tuntuu siltä, että pahan tekemisen keinot ovat nousseet päärooliin. Sivummalle jää se, mistä kaikki oikein sai alkunsa, miksi mitäkin oikein tehdään.